EU-direktiivi suojelee pilliinpuhaltajaa

Whistleblowerin henkilöllisyyttä ja koskemattomuutta suojaava uusi EU-direktiivi astuu voimaan syksyllä 2021. Whistleblower voi tehdä ilmoituksen organisaation whistleblowing-kanavan kautta, jos hän epäilee väärinkäytöstä työpaikallaan.

Whistlebloweriksi kutsutaan henkilöä, joka tekee ilmoituksen epäeettisestä tai yrityksen itse asettamien eettisten ohjeiden vastaisesta menettelystä tai toiminnasta. Whistleblowereilla on ollut merkittävä osa esimerkiksi monissa korruption vastaisissa toimissa tai vaikkapa tiedehuijauksia paljastettaessa.

Yksinkertainen esimerkki whistleblowerin ilmiannosta erilaisissa organisaatioissa on vaikkapa rakennustyömaa. Työntekijä on huomannut, että työmaalta katoaa tarvikkeita. Hän ei uskalla kertoa havaintoaan julkisesti, koska siitä voi seurata painostusta tai jopa fyysistä väkivaltaa häntä kohtaan, joskus jopa kuoleman uhka. Whistleblower-kanavan kautta hän voi ilmoittaa epäilystään ilman pelkoa – nimettömästi.

Pilliinpuhaltaminen on positiivista

Kun yrityksellä on käytössä whistleblowing-kanava, sen on myös selvitettävä sitä kautta tulleet epäilyt niin, ettei ilmoittajan tarvitse pelätä seuraamuksia. Samaa kanavaa voi käyttää myös, jos epäilee esimerkiksi epäinhimillistä kohtelua työpaikalla.

Whistlebloweria kutsutaan suomeksi myös pilliinpuhaltajaksi tai ilmiantajaksi. Ilmiantajaksi kutsumista kuitenkin vältetään sanan kielteisen sävyn vuoksi. Pilliinpuhallusta – ilmoituksen tekemistä whistleblowing-kanavan kautta – pidetään kuitenkin pohjimmiltaan positiivisena.

Whistleblower voi tehdä ilmoituksen ensisijaisesti organisaationsa sisäisen whistleblowing-kanavan kautta. Ellei sellaista ole käytössä, hän voi käyttää myös ulkoista kanavaa, esimerkiksi työsuojeluviranomaista tai yritysten eettisyyttä tutkivia järjestöjä. Yrityksen oma kanava on kuitenkin tärkeä, koska se on osa riskienhallintaa. Oman kanavan kautta yrityksen johto saa nopeasti tietoa eettisiin käytäntöihin kohdistuvista väärinkäytösepäilyistä.

Whistleblower voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi työpaikkakiusaamisesta, työntekijän, asiakkaan tai yhteistyötahon epäasiallisesta kohtelusta tai seksuaalisesta häirinnästä. Niinikään pilliinpuhaltaja voi ilmoittaa, jos hän epäilee, ettei EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ole noudatettu. GDPR on henkilötietojen käsittelyä suojaava asetus, jota on sovellettu kaikissa EU-maissa toukokuusta 2018 alkaen.

Whistleblowerin ilmoituksen käsittelijöiden on puolestaan varmistettava, että GDPR:n antamaa henkilötietojen suojaa noudatetaan myös pilliinpuhaltajan kohdalla. 

Direktiivi whistleblowing-kanavasta ja siihen liittyvästä whistleblowerin aseman turvaamisesta koskee sekä yksityistä että julkista sektoria. Esimerkkeinä väärinkäytösten kohteista, joihin ilmoituksen voivat kohdistua mainitaan muun muassa tuote- tai elintarviketurvallisuus, julkinen terveydenhuolto, finanssipalvelut, julkiset hankinnat, tietojärjestelmien turvallisuus tai vaikkapa kuluttajansuoja.

Whistleblower-direktiivi koskee organisaatioita, joissa työskentelee yli 50 työntekijää. Direktiivin tarkoitus on rohkaista työntekijöitä ja sidosryhmiä varmistamaan, että toiminnassa noudatetaan EU-lakeja, ja että yritykset pitävät kiinni itse luomistaan ohjeistuksista ja lupauksista.

Tämän uskotaan lisäävän organisaatioiden avointa vastuullisuutta toiminnassaan, ja juuri se on yksi direktiivin tärkeimmistä tavoitteista. Sillä pyritään parantamaan muun muassa työturvallisuutta ja tasa-arvoa. Pilliinpuhaltaja voi toimia myös demokraattisten menetelmien puolesta esimerkiksi kunta- tai valtionhallinnossa.

Whistleblowerin on saatava tekemänsä ilmoituksen vastaanotosta ilmoitus seitsemän päivän kuluessa. Esiarviointi siitä, aloitetaanko ilmoituksen johdosta toimet, on tehtävä kolmen kuukauden sisällä.

Pilliinpuhaltajiin ei ole syytä suhtautua vähättelevästi. Tutkimusten mukaan ei ole myöskään syytä pelätä, että whistleblowerin suojadirektiivi aiheuttaisi aiheettomien ilmiantojen vyöryn.

Yleisin taloudelliset väärinkäytökset paljastava epäilys tulee oman organisaation sisältä.

Vihje tai epäilys väärinkäytöksestä kääntyy näin eettiseksi toiminnaksi, ja on lopulta kiitettävä teko.

Anonyymi ilmoituskanava ja rahanpesulaki

Lataa kalvosarja pdf-muodossa tai katso alta video.

Pro Vastuullisuus -palvelun esittely

Lataa esittely pdf-muodossa tai katso alta video.

Pro Vastuullisuuden logo

Pro Vastuullisuus on pk-yrityksen kustannustehokas ja helppokäyttöinen yritysvastuun hallinnointijärjestelmä.

Pyydä henkilökohtainen esittely - ei velvoita mihinkään!

Lisenssityyppi 1–9 henkilöä 10–29 henkilöä 30–49 henkilöä 50–99 henkilöä
Perus 99 € / vuosi (1–9 henkilöä) 199 € / vuosi (10–29 henkilöä) 399 € / vuosi (30–49 henkilöä) 599 € / vuosi (50–99 henkilöä)
Laaja 199 € / vuosi (1–9 henkilöä) 399 € / vuosi (10–29 henkilöä) 599 € / vuosi (30–49 henkilöä) 999 € / vuosi (50–99 henkilöä)

Pyydä esittely

Pro Vastuullisuus -pilvipalvelun perusversion ominaisuuksia

  • käyttäjätunnusten ja -oikeuksien sekä yksiköiden luonti ja hallinnointi
  • yrityksen vastuullisuuden itsearviointi
  • mahdollisuus tehdä erilaisia versioita eettisistä ohjeista ja vastuullisuusraportista
  • whistleblower-direktiivin edellyttämä anonyymi ilmoituskanava
  • ilmoitukseen voidaan liittää valokuvia
  • kaikille Pro-palveluille yhteinen koulutusrekisteri
  • molemmat versiot toimivat myös mobiilisti

Laaja versio

  • ­monikanavainen whistleblower-direktiivin edellyttämä anonyymi ilmoitusjärjestelmä
  • käyttäjien määrää ei ole rajoitettu
  • organisaation whistleblowing-toimintaohjeet
  • whistleblower-ilmoituksen tutkintaraportti
  • korjaavien toimien muistutukset
  • toimintaohjeet rahanpesun riskien hallitsemiseksi ja lain velvoitteiden noudattamiseksi
  • rahanpesulaki - ilmoitusvelvollisen riskiarvio
  • rahanpesulaki - ilmoitusvelvollisen riskiarvio (AVI:n ohje)
  • organisaation oma riskien arviointi
  • englanninkieliset versiot eettisistä ohjeista ja vastuullisuusraporteista
  • englannin- ja ruotsinkielinen anonyymi ilmoituskanava

Palvelua toteuttamassa